Nyt on sitten vihdoin joululoma alkanut. Oikeastaan se alkoi jo viikko sitten, mutta tein viikonloppuna vielä muutaman työvuoron, joten aloitin oman joulunviettoni siis maanantaina.
Perjantaina oli vielä matikan tentin uusinta, johon lähdin kovin odotuksin. Tavoistani poiketen olin lukenut edellisenä iltana jonkin verran matikkaa, niin että osasin varmasti esim. jakokulman. Oma arveluni oli että tentti olisi mennyt läpi, mutta kun eilen katsoin opintosuoritusotettani, niin siellä oli lääkelaskujen kohdalla arviona 0 eli hylätty. En tiedä mikä meni pieleen. Todennäköisesti joku pieni kirjoitusvirhe tai vastaava. Silti se aina harmittaa, että pitää uusia vielä uudestaan. No ei voi mitään.
Tiistaina 10.12 oli viimeiset opetustunnit, jolloin olimme ns. simulaatioluokassa, eli aina osa luokasta seurasi etänä toisessa luokassa, kun muutamat oppilaat harjoittelivat toisessa luokassa erillaisia hoitotoimenpiteitä nukelle/vapaaehtoiselle potilaalle. Harjoitteluluokassa on kolme kameraa katossa ja kaikilla huoneessa olijoilla on mikrofonit, joten ne jotka seuraavat toisessa luokassa etänä, näkevät ja kuulevat kaiken.
Simulaatio tunnit ovat oikein mukavia, mutta niitä on valitettavan harvoin. Yleensä kerran puolessa vuodessa. Opettaja on yleensä näillä tunneilla harjoitteluluokan vieressä olevassa tilassa, jossa hän ohjaa potilaana oleavaa nukkea. Kyseessä on ns. älynukke, jonka hinta pyörii muistaakseni jossakin n. 20 000€ hujakoilla. Nukella saa tehtyä melkein mitä vaan, mitä oikeakin potilas tekee, paitsi liikkumaan se ei kykene. Sille saa mm. asetettua verenpaineen arvot, jotka kuulee manuaallisellakin mittarilla. Samoin kun happisaturaation, sykkeen, hengitysfrekvenssin, silmien liikkeen, jne. saa asetettua opettaja viereisestä huoneesta. Nukella on myös pieni kaiutin suussa, jota kautta opettaja/avustaja voi vastailla "hoitajien" potilaalle esittämiin kysymyksiin.
No ensi vuonna on sitten vuorossa uudet kujeet. Koulu jatkuu todennäköisesti viikolla 2. Palaillaan silloin astialle.
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille!
perjantai 20. joulukuuta 2013
keskiviikko 4. joulukuuta 2013
End of harjoittelu
Harjoittelu tuli, oli ja meni. Viimeinen viikko oli ehkäpä antoisin kaikista viikoista, pääsin monipuolisesti tekemään erillaisia, jo opittuja toimenpiteitä. Aikakin sujui nopeasti. Ilmeisesti osastollakin oltiin tyytyväisiä koska ennen poislähtöä osastonhoitaja pyyti jättämään yhteystiedot, jotta voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä, jos on tarvetta keikkatyövoimalle. Mielelläni kyllä menenkin keikalle, sillä rahalle on tarvetta.
Tämä viikko saatiin koulun puolesta päätökseen jo eilen, seuraavan kerran kouluun tarvitsee lähteä vasta ensi tiistaina. Ainoa aine mitä tällä viikolla oli, aina niin vihattu, tutkimu- ja kehitystyön menetelmät. Maanantai ja tiistai käytettiin ns. tilastopajoihin. Harjoittelimme miten tehdään erillaisia tilastoja jne. Keskiviikko taas meni aluksi laiteluennon merkeissä ja sen jälkeen vielä reilun tunnin ajan kävimme läpi ennen harjoittelua tekemiämme analyysejä erillasista tutkimuksista.
Nyt sitten on edessä varsin pitkä viikonloppu, seuraavan kerran koulua on vasta ensi viikolla tiistaina. Muutenkin ennen joululomaa on enää vain pari hassua tuntia. Palaillaan silloin astialle.
Tämä viikko saatiin koulun puolesta päätökseen jo eilen, seuraavan kerran kouluun tarvitsee lähteä vasta ensi tiistaina. Ainoa aine mitä tällä viikolla oli, aina niin vihattu, tutkimu- ja kehitystyön menetelmät. Maanantai ja tiistai käytettiin ns. tilastopajoihin. Harjoittelimme miten tehdään erillaisia tilastoja jne. Keskiviikko taas meni aluksi laiteluennon merkeissä ja sen jälkeen vielä reilun tunnin ajan kävimme läpi ennen harjoittelua tekemiämme analyysejä erillasista tutkimuksista.
Nyt sitten on edessä varsin pitkä viikonloppu, seuraavan kerran koulua on vasta ensi viikolla tiistaina. Muutenkin ennen joululomaa on enää vain pari hassua tuntia. Palaillaan silloin astialle.
sunnuntai 24. marraskuuta 2013
Sairaalan vuodeosasto
Huomenna lähtee käyntiin harjoittelun viimeinen viikko. Edessä 3 aamuvuoroa ja 2 iltavuoroa. Aikaisemmin hiukan valittelin sitä että poliklinikalla ei oikein riitä koko ajaksi tekemistä, mutta ei tuo harjoittelu vuodeosastollakaan nyt kovin tiivistä ole ollut. Viime viikolla tein yhden aamu-, ilta- ja yövuoron. Jokaisessa jäi runsaasti "luppoaikaa". Ohjaajani kyllä vakuutteli että on hyvin poikkeuksellista että on noinkin rauhallisia päiviä, mitä nuo olivat. Ehkäpä tuleva viikko on kiireisempi.
Toivon todellakin että tulevalla viikolla pääsee vielä kokeilemaa asioita, joita tähän mennessä ei ole päässyt tekemään, mutta toki riippuu paljon potilaista, että minkälaisia tapauksia tulee eteen. Ehkä päällimäisenä tulee mieleen että olisi kiva päästä harjoittelemaan dreenin poistoa, mutta sekin riippuu täysin siitä että tuleeko osastolle potilaita joilla on dreeni. Esimerkkinä mainittakoon että viime viikolla tietääkseni yhdellekään osastolla olevalla potilaalla ei ollut dreeniä. Hieman vaikea siis harjoitella sellaisen poistoa, kun niitä ei kenelläkään ole.
Onneksi olen kuitenkin päässyt harjoittelemaan paljon muita asioita, kuten esim. injektioita lihakseen, lääkkeiden jakamista/antamista ja antibioottien laimentamista. Jälkimmäistä on tullut oikein runsaastikkin harjoiteltua. Ja hyvä niin.
Paljon olisi vielä harjoiteltavaa ja niin vähän aikaa. Täytyy siis ottaa mahdollisimman paljon irti tästä viimeisestä viikosta.
Viikko sitten oli taas joka puolivuotuinen haku ensi lukukauden harjoitteluun. Olen todennäköisesti todennut aikasemminkin että kuinka vihaan harjoittelun hakemista, ja etenkin JobStep-palvelua. Tällä(kin) kertaa jäin ilman paikkaa. Kyseessä on siis ensi kevään Mielenterveys ja päihdetyön harjoittelu. Paikkoja oli laskujeni mukaan jaossa 22. Jo pelkästään omalla luokallani oli hakijoita 27. Puhummatakaan kaikkien muiden amk:en hakijoista, iso osa jäi siis ilman paikkaa. Itseasiassa en ole vielä kuullut yhdestäkään luokkalaisestani, joka olisi saanut paikan. Tarjolla olisi vielä ollut paikka erittäin mielenkiintoisessa paikassa. Auroran sairaalan erikoishoidon osastolla, jossa hoidetaan agressiivisia ja väkivaltaisia potilaita. Sinne olisin erittäin mielelläni mennyt. Ajattelin pistää opettajalle tässä jossakin vaiheessa viestiä, että voisiko hän mahdollisesti kysellä osastolta, että suostuisivatko ottamaan toisenkin harjoittelian. Olisin itse lähettänyt ko. paikkaan viestiä, mutta en löytänyt mistään osastonhoitajan s-postin osoitetta. En edes HUS:n kotisivuilta.
No ehkäpä tämä riittää tältä erää. Palaillaan astialle taas, kun harjoittelu on loppunut ja koulu alkanut. Joululoman alkuun on muuten enää 3 viikkoa ;) Joulu odotellessa siis.
Toivon todellakin että tulevalla viikolla pääsee vielä kokeilemaa asioita, joita tähän mennessä ei ole päässyt tekemään, mutta toki riippuu paljon potilaista, että minkälaisia tapauksia tulee eteen. Ehkä päällimäisenä tulee mieleen että olisi kiva päästä harjoittelemaan dreenin poistoa, mutta sekin riippuu täysin siitä että tuleeko osastolle potilaita joilla on dreeni. Esimerkkinä mainittakoon että viime viikolla tietääkseni yhdellekään osastolla olevalla potilaalla ei ollut dreeniä. Hieman vaikea siis harjoitella sellaisen poistoa, kun niitä ei kenelläkään ole.
Onneksi olen kuitenkin päässyt harjoittelemaan paljon muita asioita, kuten esim. injektioita lihakseen, lääkkeiden jakamista/antamista ja antibioottien laimentamista. Jälkimmäistä on tullut oikein runsaastikkin harjoiteltua. Ja hyvä niin.
Paljon olisi vielä harjoiteltavaa ja niin vähän aikaa. Täytyy siis ottaa mahdollisimman paljon irti tästä viimeisestä viikosta.
Viikko sitten oli taas joka puolivuotuinen haku ensi lukukauden harjoitteluun. Olen todennäköisesti todennut aikasemminkin että kuinka vihaan harjoittelun hakemista, ja etenkin JobStep-palvelua. Tällä(kin) kertaa jäin ilman paikkaa. Kyseessä on siis ensi kevään Mielenterveys ja päihdetyön harjoittelu. Paikkoja oli laskujeni mukaan jaossa 22. Jo pelkästään omalla luokallani oli hakijoita 27. Puhummatakaan kaikkien muiden amk:en hakijoista, iso osa jäi siis ilman paikkaa. Itseasiassa en ole vielä kuullut yhdestäkään luokkalaisestani, joka olisi saanut paikan. Tarjolla olisi vielä ollut paikka erittäin mielenkiintoisessa paikassa. Auroran sairaalan erikoishoidon osastolla, jossa hoidetaan agressiivisia ja väkivaltaisia potilaita. Sinne olisin erittäin mielelläni mennyt. Ajattelin pistää opettajalle tässä jossakin vaiheessa viestiä, että voisiko hän mahdollisesti kysellä osastolta, että suostuisivatko ottamaan toisenkin harjoittelian. Olisin itse lähettänyt ko. paikkaan viestiä, mutta en löytänyt mistään osastonhoitajan s-postin osoitetta. En edes HUS:n kotisivuilta.
No ehkäpä tämä riittää tältä erää. Palaillaan astialle taas, kun harjoittelu on loppunut ja koulu alkanut. Joululoman alkuun on muuten enää 3 viikkoa ;) Joulu odotellessa siis.
Tunnisteet:
aamuvuoro,
antibiootti,
dreeni,
erikoishoito,
haku,
harjoittelu,
HUS,
i.m,
iltavuoro,
jobstep,
laimentaminen,
mielenterveys- ja päihdetyö,
poliklinikka,
vuodeosasto,
yövuoro
maanantai 11. marraskuuta 2013
Harjoittelu alkoi
Perinteeksi muodostunut pitkä tauko kirjoittamisesta on taas nähnyt päivänvalon...
Viimeinen viikko koulussa ennen harjoittelua meni omalla painollaan. Viimeiset laboraatiot, yksi tentti ja sähköturvallisuuden luento ja niin oli viikko taputeltu. Laboraatiotkin olivat lähinnä sellaista yleistä tasapaksua opetusta mm. haavahoidosta. Haavahoidon tunneillakin kävimme vain erillaisia tuotteita läpi. Tietysti ihan hyödyllistä, mutta henkilökohtaisesti pidän enemmän siitä että ihan käytännössä harjoittelemme haavahoitoa. Tosin myönnettäköön että haavahoidon harjoitteleminen on hiukan hankalampaa, kun esim. lääkehoidon. Koulun säännöt kun tuskin sallivat toisten opiskelijoiden viiltelyn haavahoidon harjoittelun nimissä.
Itse harjoittelusta en ihan kauheasti voi puhua täällä, kun on muistettava potilaiden tietosuoja. Lain mukaanhan tekstin (täällä) pitää olla sellaista että oikeastaan edes potilas itse ei voisi tunnistaa niistä itseänsä, jos sattuisi lukemaan.
Mainittakoon siis sen verran että olen ensimmäiset 2,5 viikkoa poliklinikalla ja toiset 2,5 viikkoa vuodeosastolla. Odotan kyllä jo innolla vuodeosastoa, sillä poliklinalla työskentely tuntuu ajottain olevan varsin tylsää, sillä enimmäkseen päivät koostuvat siitä että seurataan toisten työskentelyä. Kun itse taas pidän enemmän siitä että opin tekemällä.
Sen verran voin kertoa että tähä mennessä olen mm. ollut avustamassa muutamassa pienkirurgisessa toimenpiteessä sekä skopioissa eli tähystyksissä, kuten peräsuolen ja ruokatorven tähystyksissä. Ne ovat kyllä olleetkin oikein mielenkiintoisia. Valitettavasti niitä on ollut varsin vähän...
No ehkäpä päivitän sitten seuraavan kerran kun olen vaihtanut vuodeosastolle ja päässyt siellä (toivottavasti) työn makuun.
Viimeinen viikko koulussa ennen harjoittelua meni omalla painollaan. Viimeiset laboraatiot, yksi tentti ja sähköturvallisuuden luento ja niin oli viikko taputeltu. Laboraatiotkin olivat lähinnä sellaista yleistä tasapaksua opetusta mm. haavahoidosta. Haavahoidon tunneillakin kävimme vain erillaisia tuotteita läpi. Tietysti ihan hyödyllistä, mutta henkilökohtaisesti pidän enemmän siitä että ihan käytännössä harjoittelemme haavahoitoa. Tosin myönnettäköön että haavahoidon harjoitteleminen on hiukan hankalampaa, kun esim. lääkehoidon. Koulun säännöt kun tuskin sallivat toisten opiskelijoiden viiltelyn haavahoidon harjoittelun nimissä.
Itse harjoittelusta en ihan kauheasti voi puhua täällä, kun on muistettava potilaiden tietosuoja. Lain mukaanhan tekstin (täällä) pitää olla sellaista että oikeastaan edes potilas itse ei voisi tunnistaa niistä itseänsä, jos sattuisi lukemaan.
Mainittakoon siis sen verran että olen ensimmäiset 2,5 viikkoa poliklinikalla ja toiset 2,5 viikkoa vuodeosastolla. Odotan kyllä jo innolla vuodeosastoa, sillä poliklinalla työskentely tuntuu ajottain olevan varsin tylsää, sillä enimmäkseen päivät koostuvat siitä että seurataan toisten työskentelyä. Kun itse taas pidän enemmän siitä että opin tekemällä.
Sen verran voin kertoa että tähä mennessä olen mm. ollut avustamassa muutamassa pienkirurgisessa toimenpiteessä sekä skopioissa eli tähystyksissä, kuten peräsuolen ja ruokatorven tähystyksissä. Ne ovat kyllä olleetkin oikein mielenkiintoisia. Valitettavasti niitä on ollut varsin vähän...
No ehkäpä päivitän sitten seuraavan kerran kun olen vaihtanut vuodeosastolle ja päässyt siellä (toivottavasti) työn makuun.
maanantai 21. lokakuuta 2013
Kohta se alkaa...
Enää viikko. Viikon päästä tähän aikaan olen suorittamassa seuraavaa harjoittelua, joka näin etukäteen ajateltuna tulee todennäköisesti olemaan yksi koko kouluajan haastavimpia. Puhutaan siis kirurgisen potilaan hoitotyön-harjoittelusta. Harjoittelun pituus on 5 viikkoa, joten käytännössä koko marraskuu menee harjoittelun parissa. Kuten aikaisemmissakin, myös tähän harjoitteluun kuuluu tehtävä, joka on tehtävä harjoittelun aikana. Tehtävä "huipentuu" siihen että pääsemme jonkun potilaan mukana leikkausaliin, seuraamaan leikkausta. Tehtävässä on kyse siis siitä että jollekkin sairaalaan tulevalle potilaalle, teen hoito-suunnitelman, joka käsittää koko sen ajan, minkä potilas on sairaalassa.
Viimeksi mainitsin että tulevat viikot menevät pitkälti kirurgisen potilaan hoitotyön luentojen parissa, ja niin ne menivätkin. Tosin opettajat eivät nyt olleet tällä kertaa ihan niitä lemppareita. Normaalisti tunnin aikana saa esim. vapaasti käydä vessassa yms. mutta molemmat opettajat (tällä kurssilla oli siis kaksi opettajaa) halusivat että koko luokka istuu hiirenhiljaa koko tunnin ajan, tekemättä mitään ylimääräistä. Meno oli siis suoraan kuin ala-asteelta. Normaalisti tunneilla saa siis esim puhua kaverin kanssa, tietysti niin etteivät muut häiriinny. Eihän ketään voi pakottaa kuuntelemaan.
Tämä tuleva viikko on varsin helppo. Oikeastaan iltapäivisin ei ole ollenkaan ohjelmaa, aamupäivät menevät laboraatio tuntien parissa. Eli harjoittelemme käytännössä tilanteita, joita tulevassa harjoittelussa tulee todennäköisesti eteen. Muutamana iltana on sitten vielä lääkärinluentoja aiheesta "kirurgia".
Viimeksi mainitsin että tulevat viikot menevät pitkälti kirurgisen potilaan hoitotyön luentojen parissa, ja niin ne menivätkin. Tosin opettajat eivät nyt olleet tällä kertaa ihan niitä lemppareita. Normaalisti tunnin aikana saa esim. vapaasti käydä vessassa yms. mutta molemmat opettajat (tällä kurssilla oli siis kaksi opettajaa) halusivat että koko luokka istuu hiirenhiljaa koko tunnin ajan, tekemättä mitään ylimääräistä. Meno oli siis suoraan kuin ala-asteelta. Normaalisti tunneilla saa siis esim puhua kaverin kanssa, tietysti niin etteivät muut häiriinny. Eihän ketään voi pakottaa kuuntelemaan.
Tämä tuleva viikko on varsin helppo. Oikeastaan iltapäivisin ei ole ollenkaan ohjelmaa, aamupäivät menevät laboraatio tuntien parissa. Eli harjoittelemme käytännössä tilanteita, joita tulevassa harjoittelussa tulee todennäköisesti eteen. Muutamana iltana on sitten vielä lääkärinluentoja aiheesta "kirurgia".
maanantai 30. syyskuuta 2013
Perioperatiivinen loppui, kirurginen alkoi
Joku sanoi että ensimmäinen vuosi korkeakoulussa on kiireisin, ja nyt näyttää siltä että pitää kyllä paikkansa, ainakin toistaiseksi pitänyt. Viime kevääseen verrattuna on tuntien määrä tippunut huomattavasti, tällä viikolla koulussa on tunteja vain 19 ja samaa luokkaa ovat muutkin viikot. Ei sillä, en valita, päinvastoin, on mukavaa kun ei tartte istua koulussa niin tiiviisti...
Viime viikolla tosiaan oli perioperatiivisen potilaan hoitotyön tentti, ja samalla päättyi ko. kurssi. Hieman huolestuttaa tuo tentti, kun tuntui menevän ihan hyvin, yleensä se ei ole kovin hyvä merkki :D. No toivotaan että tämä kerta olisi poikkeus ja kurssista tulisi hyvä arvosana. Voi kyllä olla että ihan heti arvosanoja ei saada tietää, sillä opettajan mukaan, hän ei kovin nopeasti kerkeä tarkistamaan tenttejä...
Samalla kun perioperatiivinen kurssi päättyi, alkoi kirurgisen potilaan hoitotyö-kurssi. Tunneilla käsitellään osittain samoja aiheita, itse-asiassa on aika hankala vielä tässä vaiheessa sanoa, että kuinka paljon eroa ko. kursseilla on, vasta kaksi opetuskertaa takana. Tänään tosin oli siinä mielessä erillainen kerta, että tunneilla oli pakollinen läsnäolo, koska käsiteltiin aiheena verensiirtoa, siitä tulee oma pieni tenttikin ylihuomenna keskiviikkona. Toivottavasti menee läpi, sillä seuraava uusintakerta on vasta ensi helmikuussa, ei kauhean mieluusti jättäisi sinne asti uusittavaa... Samalla on myös jälleen yksi lääkelaskujen tentti, jossa poikkeuksellisesti saa olla laskin mukana. Lääkelaskut tulee olla suoritettu ennen harjoittelun alkamista, muuten kurssin ei tarvitse olla suoritettu. Tarkoitan sitä että jos tuosta kurssista tulee hylätty, ei se kuitenkaan estä harjoitteluun menemistä, mutta lääkelaskut estävät, jos niitä ei ole suoritettu.
Tällä hetkellä siinä onkin ainut kurssi jota käydään. Tällä viikolla ei ole mitään muita aineita kuin tuo, muutenkin tuo kurssi taitaa viedä nyt suurimman osan ajasta lokakuussa.
Siinä nyt näin päällisin puolin kuulumisia. Kirjoittelen taas sitten kunhan jaksan, viitsin ja muistan.
Hyvää viikkoa kaikille!
Viime viikolla tosiaan oli perioperatiivisen potilaan hoitotyön tentti, ja samalla päättyi ko. kurssi. Hieman huolestuttaa tuo tentti, kun tuntui menevän ihan hyvin, yleensä se ei ole kovin hyvä merkki :D. No toivotaan että tämä kerta olisi poikkeus ja kurssista tulisi hyvä arvosana. Voi kyllä olla että ihan heti arvosanoja ei saada tietää, sillä opettajan mukaan, hän ei kovin nopeasti kerkeä tarkistamaan tenttejä...
Samalla kun perioperatiivinen kurssi päättyi, alkoi kirurgisen potilaan hoitotyö-kurssi. Tunneilla käsitellään osittain samoja aiheita, itse-asiassa on aika hankala vielä tässä vaiheessa sanoa, että kuinka paljon eroa ko. kursseilla on, vasta kaksi opetuskertaa takana. Tänään tosin oli siinä mielessä erillainen kerta, että tunneilla oli pakollinen läsnäolo, koska käsiteltiin aiheena verensiirtoa, siitä tulee oma pieni tenttikin ylihuomenna keskiviikkona. Toivottavasti menee läpi, sillä seuraava uusintakerta on vasta ensi helmikuussa, ei kauhean mieluusti jättäisi sinne asti uusittavaa... Samalla on myös jälleen yksi lääkelaskujen tentti, jossa poikkeuksellisesti saa olla laskin mukana. Lääkelaskut tulee olla suoritettu ennen harjoittelun alkamista, muuten kurssin ei tarvitse olla suoritettu. Tarkoitan sitä että jos tuosta kurssista tulee hylätty, ei se kuitenkaan estä harjoitteluun menemistä, mutta lääkelaskut estävät, jos niitä ei ole suoritettu.
Tällä hetkellä siinä onkin ainut kurssi jota käydään. Tällä viikolla ei ole mitään muita aineita kuin tuo, muutenkin tuo kurssi taitaa viedä nyt suurimman osan ajasta lokakuussa.
Siinä nyt näin päällisin puolin kuulumisia. Kirjoittelen taas sitten kunhan jaksan, viitsin ja muistan.
Hyvää viikkoa kaikille!
torstai 5. syyskuuta 2013
Sairastelua
Vihdoinkin takaisin terveiden kirjoilla. Perjantaina alkanut kurkkukipu äityi varsin ärhäkkääksi flunssaksi, jota kesti aina tiistaihin saakka. Keskiviikkona palasin takaisin kouluun, jolloin ei ollutkaan koko päivänä muuta kuin tiistaina alkanutta perioperatiivisen potilaan hoitotyö-kurssia. Aiheita tunnilla oli mm. aseptinen työskentely leikkaussalissa, intuboiminen ja yleinen työjärjestys ennen ja jälkeen leikkauksen (mitä kaavakkeita pitää täyttää tms.). Lopuksi oli vielä lääkematematiikan tentti. Edellisessä kirjoituksessa taisin mainitakkin että tiistaina on lääkematikan tentti, ja niin olikin. Itse siis missasin sen koska pidin vielä yhden kuumeettoman päivän ennen kouluunmenoa. Täytyy kysellä opettajalta, että milloinka voin tehdä sen.
Tähän perioperatiiviseen kurssiin siis kuului oma lääkelaskutentti, millä ei ollut mitää tekemistä edellisen päivän tentin kanssa. Pääsin tentistä läpi, mistä voi päätellä että se ei ollut kovin vaikea. Matikka kun ei koskaan ole ollut niitä minun vahvoja puoliani.
Lopuksi suunnittelimme vielä ohjaus hoitotyössä-kurssiin kuuluvaa kirjallista työtä, sekä näytelmää, joka ei siis ollut tänään, kuten luulin, vaan vasta parin viikon päästä. Onpahan aikaa harjoitella.
Ilta menikin sitten treeneissä, säbää pelaten.
Tänään torstaina ei ollut muuta kuin viimeinen ravitsemuksen tunti, jossa pidimme muutaman minuutin mittaisen esitelmän aiheesta, jonka olimme valinneet. Parini ja minä pidimme divertikuloosista, eli paksusuolen umpipussitaudista. Jokaisen parin oli pitänyt tehdä omasta aiheesta muutaman slaidin power point-esitys, jota sitten käytettiin apuna esityksessä. Ainakin yhdestä tekemästämme aiheesta tulee jokin kysymys tenttiin, joten aivan turhia työt eivät olleet. Ja onhan niistä hyötyä myöhemmäsäkin elämässä.
Siinä se aamupäivä menikin, jonka jälkeen alkoi pitkä viikonloppu. Koulua kun on seuraavan kerran vasta tiistaina. Palailen silloin luultavasti seuraavan kerran astialle :)
Tähän perioperatiiviseen kurssiin siis kuului oma lääkelaskutentti, millä ei ollut mitää tekemistä edellisen päivän tentin kanssa. Pääsin tentistä läpi, mistä voi päätellä että se ei ollut kovin vaikea. Matikka kun ei koskaan ole ollut niitä minun vahvoja puoliani.
Lopuksi suunnittelimme vielä ohjaus hoitotyössä-kurssiin kuuluvaa kirjallista työtä, sekä näytelmää, joka ei siis ollut tänään, kuten luulin, vaan vasta parin viikon päästä. Onpahan aikaa harjoitella.
Ilta menikin sitten treeneissä, säbää pelaten.
Tänään torstaina ei ollut muuta kuin viimeinen ravitsemuksen tunti, jossa pidimme muutaman minuutin mittaisen esitelmän aiheesta, jonka olimme valinneet. Parini ja minä pidimme divertikuloosista, eli paksusuolen umpipussitaudista. Jokaisen parin oli pitänyt tehdä omasta aiheesta muutaman slaidin power point-esitys, jota sitten käytettiin apuna esityksessä. Ainakin yhdestä tekemästämme aiheesta tulee jokin kysymys tenttiin, joten aivan turhia työt eivät olleet. Ja onhan niistä hyötyä myöhemmäsäkin elämässä.
Siinä se aamupäivä menikin, jonka jälkeen alkoi pitkä viikonloppu. Koulua kun on seuraavan kerran vasta tiistaina. Palailen silloin luultavasti seuraavan kerran astialle :)
sunnuntai 1. syyskuuta 2013
Koulu jatkuu...
Taas tuli pieni tauko kirjoittamiseen... Mutta anyway, nyt siis ollaan päästy kunnolla koulunkäyntiin. Edellisessä tekstissä mainitsemieni kurssien lisäksi on koulussa alkanu "Ohjaus Hoitotyössä" kurssi. Tähän mennessä tuntunut varsin turhalta aineelta, aihe sinällään on varmasti tärkeä, ja tulee osata, mutta tässä(kin) tapauksessa opettaja onnistuu jotenkin tekemään kaikista tunneista jollakin tapaa tylsiä. Tunneilla ei oikeastaan ole käsitelty muuta kuin erillaisia ohjaus menetelmiä ja siihen liittyvää aineistoa. Kaiken huipuksi ko. opettaja käski meidän valmistaa 4 hengen ryhmissä näytelmän, koskien jotakin kuviteltua potilasohjauksen tilannetta. Ai että kun taas kiinnostaa... No kaippa se menee siinä missä muukin.
Kaverini valmistui vuodenvaihteessa terveydenhoitajaksi, ja hän sanoi että yleensä lukujärjestykset muuttuvat helpommiksi ensimmäisen vuoden jälkeen, ja nyt näyttää siltä että se pitää myös paikkansa, ainakin meidän luokkamme osalta. Laskin että ennen harjoittelun alkua (marraskuun eka viikko alkaa) luokallamme on 3 täyttä viikkoa koulua, eli 3 viikkoa lukuunottamatta, joka viikko on ainakin yksi vapaa-päivä, välillä useampikin. Ja sehän sopii :) Lääkärinluennot eivät ole mukana tuossa laskussa.
Ensi viikolla alkaa taas uusi kurssi, "Perioperatiivisen potilaan hoitototyö". Siitä kerron luonnollisesti enemmän sitten kun muutama tunti on takana, ja tiedän itsekkin jotakin ko. kurssista.
Kaverini valmistui vuodenvaihteessa terveydenhoitajaksi, ja hän sanoi että yleensä lukujärjestykset muuttuvat helpommiksi ensimmäisen vuoden jälkeen, ja nyt näyttää siltä että se pitää myös paikkansa, ainakin meidän luokkamme osalta. Laskin että ennen harjoittelun alkua (marraskuun eka viikko alkaa) luokallamme on 3 täyttä viikkoa koulua, eli 3 viikkoa lukuunottamatta, joka viikko on ainakin yksi vapaa-päivä, välillä useampikin. Ja sehän sopii :) Lääkärinluennot eivät ole mukana tuossa laskussa.
Ensi viikolla alkaa taas uusi kurssi, "Perioperatiivisen potilaan hoitototyö". Siitä kerron luonnollisesti enemmän sitten kun muutama tunti on takana, ja tiedän itsekkin jotakin ko. kurssista.
tiistai 20. elokuuta 2013
Back to School
Nyt on sitten koulu aloitettu tämän syksyn osalta. Taisin viime keväänä mainita siitä että hain siirtoa ensihoito-linjalle, mutta siirto ei toteutunut, koska kurssilla ei ollut tilaa. No, ehkäpä joskus myöhemmin.
Oma luokkamme aloitti keskiviikkona opinnot "Lääkehoito ja Kivunhoito" sekä "Ravitsemustiede"-opintojen parissa. "Lääkehoito ja Kivunhoito"-kurssi on meidän luokkamme osalta viimeinen lääkehoitoon liittyvä kurssi. Eli tämän kurssin jälkeen lääkehoitoa ei enää ole omana kurssinaan. Totta kai lääkehoito on mukana myöhemmissä opinnoissa kun harjoitellaan muita hoitotoimenpiteitä. Näissä kokonaisuuksissa lääkehoito on vain yksi osa hoitoa, niin kuin oikeassakin elämässä. Lähinnä tällä viimeisellä kurssilla syvennetään oppimista liittyen lääkehoitoon, varsinaisia uusia asioita ei, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, tule. Yksi tällaisista poikkeuksista on kipupumpun käyttö. Sitä meillä ei ole aikaisemmin ollut ollenkaan ja se on kuitenkin tärkeä osata, varsinkin jos aikoo tulevaisuudessa työskennellä sairaalassa. Kipupumpun käytössä pitää olla erittäin varma, sillä pienellä virheellä laite voi antaa liian ison annoksen lääkettä potilaalle, joka taas voi olla kohtalokasta.
Toinen kurssi jonka aloitimme, oli mainitsemani Ravitsemus. Nimi jo kertoo aika paljon ko. kurssista. Käymme läpi mm. ravitsemukseen liittyviä asioita ja sitä miten niitä voisi mahdollisesti soveltaa potilastyössä. Lisäksi luennoilla käydään läpi ruokailutottumuksia hieman syvemmälti kuin sen perinteisen lautasmallin osalta. Esim. maanantain luennolla puhuttiin siitä miten terveellisessä ruokavaliossa ei riitä että jättää pois "kovat" rasvat, vaan pitää korvata ne "pehmeillä" rasvoilla jne. Osa asiasta on hyvin mielenkiintoista, osa taas sitten ei ihan niin paljoa jaksa kiinnostaa, mutta kyllä tuo varmaan kurssina on ihan mielenkiintoinen.
Muita tulevia kursseja käyn läpi sitä mukaa kun aloitamme ne. Tällä viikolla alkaa mm. "Ohjaus hoitotyössä"-kurssi.
Oma luokkamme aloitti keskiviikkona opinnot "Lääkehoito ja Kivunhoito" sekä "Ravitsemustiede"-opintojen parissa. "Lääkehoito ja Kivunhoito"-kurssi on meidän luokkamme osalta viimeinen lääkehoitoon liittyvä kurssi. Eli tämän kurssin jälkeen lääkehoitoa ei enää ole omana kurssinaan. Totta kai lääkehoito on mukana myöhemmissä opinnoissa kun harjoitellaan muita hoitotoimenpiteitä. Näissä kokonaisuuksissa lääkehoito on vain yksi osa hoitoa, niin kuin oikeassakin elämässä. Lähinnä tällä viimeisellä kurssilla syvennetään oppimista liittyen lääkehoitoon, varsinaisia uusia asioita ei, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, tule. Yksi tällaisista poikkeuksista on kipupumpun käyttö. Sitä meillä ei ole aikaisemmin ollut ollenkaan ja se on kuitenkin tärkeä osata, varsinkin jos aikoo tulevaisuudessa työskennellä sairaalassa. Kipupumpun käytössä pitää olla erittäin varma, sillä pienellä virheellä laite voi antaa liian ison annoksen lääkettä potilaalle, joka taas voi olla kohtalokasta.
Toinen kurssi jonka aloitimme, oli mainitsemani Ravitsemus. Nimi jo kertoo aika paljon ko. kurssista. Käymme läpi mm. ravitsemukseen liittyviä asioita ja sitä miten niitä voisi mahdollisesti soveltaa potilastyössä. Lisäksi luennoilla käydään läpi ruokailutottumuksia hieman syvemmälti kuin sen perinteisen lautasmallin osalta. Esim. maanantain luennolla puhuttiin siitä miten terveellisessä ruokavaliossa ei riitä että jättää pois "kovat" rasvat, vaan pitää korvata ne "pehmeillä" rasvoilla jne. Osa asiasta on hyvin mielenkiintoista, osa taas sitten ei ihan niin paljoa jaksa kiinnostaa, mutta kyllä tuo varmaan kurssina on ihan mielenkiintoinen.
Muita tulevia kursseja käyn läpi sitä mukaa kun aloitamme ne. Tällä viikolla alkaa mm. "Ohjaus hoitotyössä"-kurssi.
tiistai 18. kesäkuuta 2013
Anteeksi.
En voi kyllin pahoitella kylliksi sitä että tämän blogin kirjoittaminen "hiukan" jäi... Suurin syy siihen oli ehdottomasti se että, kun tammikuussa oli varsin löysää ja paljon vapaa-aikaa, niin silloin ehti jotenkin totuttautua sellaiseen löysään rytmiin, paluu arkeen oli kaikkea muuta kuin helppo. Kerron seuraavassa "hieman" tiivistetysti joka kuukaudelta tärkeimpiä tapahtumia, alkaen helmikuusta.
HELMIKUU:
Kuten sanoin, tammikuu oli helppo, helmikuu oli sitten kaikkea muuta. Tenttejä tuli monta, ja kaikki olivat varsin lähellä toisiaan, ja näiden lisäksi oli muutama uusintatentti, johon oli myös yritettävä lukea. Oma kompastuskiveni oli anatomia ja lääkehoito. Anatomian uusintatentissa tammikuussa olin kuumeessa, joten en sitten päässyt sitä(kään) läpi. En muista mainitsinko aikaisemmin, mutt sain siis ensimmäisestä lääkehoidon kurssista hylätyn, jonka jälkeen aloin kovasti lukemaan uusintatenttiin, joka menikin sitten jo paljon paremmin. Kurssin arvosanaksi tuli 3. Koska luin varsin paljon tähän ekaan kurssiin, ei aikaa jäänyt lukea toisen kurssin tenttiin. (Lääkehoito 1:n uusintatentti ja Lääkehoito 2:n tentti olivat viiko sisällä toisistaan), joten yllätys yllätys siitäkin tuli hylsy. Muita tenttejä olivat mm. patofysiologia (josta siitäkin tuli hylsy :D) ja kliininen mikrobiologia (arvosanaksi tuli 2)
Tenttien lisäksi oli paljon oppitunteja, onneksi monet tunnit olivat hyvin mielenkiintoisia. Mm. EKG, sisätautipotilaan hoitotyö ja Diabetes-opinnot olivat erittäin mielenkiintoisia. Näihin kaikkiin opintoihin sisältyi myös paljon käytännön harjoittelua. Sitten tietysti oli niitä opintoja mitkä eivät kiinnostaneet sitten pätkän vertaa, kuten tutkimus- ja kehitystyön perusteet.
Käytännön harjoittelussa mielenkiintoisista oli kuitenkin ehdottomasti kanylointi, eli suoniyhteyden luominen. Itse sain ensimmäisellä kerralla kanyylin luokkatoverilleni, joskin kaverillani oli varsin hyvin näkyvät suonet, joten tehtävä ei ollut erityisen hankala, kun taas itselläni on sellaiset suonet, joita ei paljaalla silmällä erota. Kaverini pisti minua 5 kertaa, ennenkuin sai kanyylin suoneen. Hyvää harjoitusta hänelle :)
MAALISKUU:
Maaliskuun alussa ei sitten ollut enää ihmeempiä opintoja. Muutamia tenttejä (mm. sisätautipotilaan hoitotyö) ja sairaalaelvytyksen harjoittelua. Maaliskuun puolessa välissä alkoi sitten kauan odotettu ja pelätty harjoittelu, ensimmäin harjoittelumme sairaalassa. Kuten varmaan aikaisemmin mainitsin, pääsin akuutille infektio vuodeosastolle. Luonnollisesti hiukan jännitti, että miten käytännöntyö lähtee etenemään, mutta kaikki työntekijät olivat tosi ystävällisiä ja neuvoivat mielellään. Onneksi tämä harjoittelu kesti sen 5 viikkoa, siinä ajassa ehtii jo hiukan oppiakkin. Pääsin tekemään todella monipuolisesti erillaisia asioita, myös sellaisia, mitkä eivät oikesti edes kuulu sairaanhoitajan tehtäviin. Yksi esimerkki tällaisesta oli, kun eräs potilas menehtyi, ja pääsin hänellä sitten harjoittelemaan vainajan laittoa. Potilaalla oli myös sydämentahdistin, jonka lääkäri poisti. Tämän jälkeen leikkaushaava piti ommella umpeen (joka on siis aina lääkärin tehtävä), osaston lääkäri aloittikin ompelun, mutta kysyi sitten että haluanko kokeilla. Ja minähän halusin. Erittäin mielenkiintoinen kokemus. Toivottavasti pääsee toistekkin harjoittelemaan. Yhteensä pääsin laittamaan vainajaa kahdesti noiden viiden viikona aikana, hyvä niin sillä sitäkin pitää harjoitella. Muita asioita, joita pääsin noiden viikkojen aikana harjoittelemaan, oli mm. kanylointi, perushoito, lääkkeiden jakaminen/antaminen, i.v nesteiden valmistaminen/antaminen, kirjaaminen jne jne...
Lisäksi pääsin harjoittelun aikana useamman kerran potilaiden mukaan toisiin sairaaloihin, kun he kävivät mm. pään TT-kuvissa, röntgenissä yms. Sekin oli erittäin mielenkiintoista, sillä siinä pääsi käytännössä näkemään, esim. että miten pään TT-kuvat otetaan, kauanko siinä kestää jne.
HUHTIKUU
Huhtikuu meni suurimmalta osin edelleen harjoittelussa. Vain huhtikuun viimeinen viikko oli koulua, joskin varsin löysää sellaista, enimmäkseen ruotsia. Muutenkin oli tiedossa, että harjoittelun jälkeen koulu on enimmäkseen viimeisiin tentteihin valmistautumista ja kesäloman alun odottamista. Itselläni oli tosin hiukan poikkeava lukujärjestys, en muista mainitsinko aikaisemmissa kirjoituksissa että hain Metropolian järjestämälle kurssille, joka järjestetään Portugalissa. No, minut sitten hyväksyttiin mukaan, joten 28.4-10.5 olin portugalissa ICHCI-kurssilla (International Course of Health Care Issues). Kurssi oli erittäin mielenkiintoinen, ja siellä pääsi tutustumaan todella hienoihin ihmisiin. Matkan kohokohta oli toisella viikolla, kun pääsimme käymään paikallisessa koulukodissa/nuorisovankilassa, jossa tehtävämme oli pitää terveysvalistusta 10:lle nuorelle, iältään nuoret olivat 13-18-vuotiaita. Nuoret olivat erittäin yhteistyökykyisiä ja kiinnostuneita asioista joista kerroimme. Eräskin poika totesi että, hänelle oli suorastaan shokeeraavaa tajuta, että joku muukin, kun paikan henkilökunta, välittää heistä. Monet nuorista, eivät esimerkiksi tienneet, miksi he eiväit voisi syödä suklaata joka päivä. Heidän logiikkansa mukaan suklaa on hyvää, joten sitä voi syödä paljon.
Tuon kahden viikon aikana sain todella paljon uusia tuttavuuksia, ja olemme jatkaneet yhteydenpitoa myös matkan jälkeenkin. Toivottavasti kohtaamme vielä joskus porukalla. Kurssin kustannuksetkin olivat varsin kohtuulliset, itse kurssimaksu oli 150€ ja siihen sisältyi 90% kaikista ruuista mitä söimme, kaikki kuljetukset matkan aikana, majoitus... yms. Lennot piti maksaa itse, mutta lippujen hinnasta saamme takautuvasti 50%-80% takaisin, koska hanke on EU:n tukema. Tuon kurssin jälkeen pidin itse vielä "miniloman" ja lensin kolmeksi päiväksi Lontooseen.
TOUKOKUU
Toukokuu olikin sitten muutamia satunnaisia tunteja ja tenttejä lukuunottamatta sitä, että odoteltiin kesäloman alkua. On aika vaikea lukea tentteihin kun koulua ei ole juurikaan jäljellä ja ulkona paistaa aurinko. Sen huomasi sitten tuloksissa, patofysiologia meni kyllä läpi, mutta anatomia ei. Suureksi riemukseni ja yllätyksekseni pääsin ruotsista läpi, joten sitä ei tartte ajatella enää koko koulun aikana (oma ruotsin kielen taitoni rajoittuu siis siihen että osaan esitellä itseni, sanoa että "en puhu ruotsia" ja "puhu suomea"). No vihdoin ja viimein kesäloma sitten alkoi, ja koulun penkille palataan sitten joskus elokuun puolessa välissä. Sairaanhoitilla kun on, ainakin metropoliassa, kaikista lyhyimmät lomat.
Kesätöiden suhteenkin minua onnesti. Harjoitteluni oli vissiin sujunut ihan mukiinmenevästi, sillä sain sieltä lähes koko kesäksi töitä. Se on erittäin mukavaa, sillä sairaalassa pääsee kunnolla oppimaan tämän alan juttuja käytännössä. Lisäksi on mahdollista päästä mukaan sellaisiin toimenpiteisiin, mitä harjoittelun aikana ei välttämättä tullut esille.
Nyt voin sanoa suoraan, että kesän ajaksi tämä blogi vaikenee. Palaamme asiaan Elokuun puolenvälin jälkeen, jolloin pyrin taas kirjoittamaan tänne yhtä-aktiivisesti kuin alussa.
Oikein hyvää kesää kaikille!!
HELMIKUU:
Kuten sanoin, tammikuu oli helppo, helmikuu oli sitten kaikkea muuta. Tenttejä tuli monta, ja kaikki olivat varsin lähellä toisiaan, ja näiden lisäksi oli muutama uusintatentti, johon oli myös yritettävä lukea. Oma kompastuskiveni oli anatomia ja lääkehoito. Anatomian uusintatentissa tammikuussa olin kuumeessa, joten en sitten päässyt sitä(kään) läpi. En muista mainitsinko aikaisemmin, mutt sain siis ensimmäisestä lääkehoidon kurssista hylätyn, jonka jälkeen aloin kovasti lukemaan uusintatenttiin, joka menikin sitten jo paljon paremmin. Kurssin arvosanaksi tuli 3. Koska luin varsin paljon tähän ekaan kurssiin, ei aikaa jäänyt lukea toisen kurssin tenttiin. (Lääkehoito 1:n uusintatentti ja Lääkehoito 2:n tentti olivat viiko sisällä toisistaan), joten yllätys yllätys siitäkin tuli hylsy. Muita tenttejä olivat mm. patofysiologia (josta siitäkin tuli hylsy :D) ja kliininen mikrobiologia (arvosanaksi tuli 2)
Tenttien lisäksi oli paljon oppitunteja, onneksi monet tunnit olivat hyvin mielenkiintoisia. Mm. EKG, sisätautipotilaan hoitotyö ja Diabetes-opinnot olivat erittäin mielenkiintoisia. Näihin kaikkiin opintoihin sisältyi myös paljon käytännön harjoittelua. Sitten tietysti oli niitä opintoja mitkä eivät kiinnostaneet sitten pätkän vertaa, kuten tutkimus- ja kehitystyön perusteet.
Käytännön harjoittelussa mielenkiintoisista oli kuitenkin ehdottomasti kanylointi, eli suoniyhteyden luominen. Itse sain ensimmäisellä kerralla kanyylin luokkatoverilleni, joskin kaverillani oli varsin hyvin näkyvät suonet, joten tehtävä ei ollut erityisen hankala, kun taas itselläni on sellaiset suonet, joita ei paljaalla silmällä erota. Kaverini pisti minua 5 kertaa, ennenkuin sai kanyylin suoneen. Hyvää harjoitusta hänelle :)
MAALISKUU:
Maaliskuun alussa ei sitten ollut enää ihmeempiä opintoja. Muutamia tenttejä (mm. sisätautipotilaan hoitotyö) ja sairaalaelvytyksen harjoittelua. Maaliskuun puolessa välissä alkoi sitten kauan odotettu ja pelätty harjoittelu, ensimmäin harjoittelumme sairaalassa. Kuten varmaan aikaisemmin mainitsin, pääsin akuutille infektio vuodeosastolle. Luonnollisesti hiukan jännitti, että miten käytännöntyö lähtee etenemään, mutta kaikki työntekijät olivat tosi ystävällisiä ja neuvoivat mielellään. Onneksi tämä harjoittelu kesti sen 5 viikkoa, siinä ajassa ehtii jo hiukan oppiakkin. Pääsin tekemään todella monipuolisesti erillaisia asioita, myös sellaisia, mitkä eivät oikesti edes kuulu sairaanhoitajan tehtäviin. Yksi esimerkki tällaisesta oli, kun eräs potilas menehtyi, ja pääsin hänellä sitten harjoittelemaan vainajan laittoa. Potilaalla oli myös sydämentahdistin, jonka lääkäri poisti. Tämän jälkeen leikkaushaava piti ommella umpeen (joka on siis aina lääkärin tehtävä), osaston lääkäri aloittikin ompelun, mutta kysyi sitten että haluanko kokeilla. Ja minähän halusin. Erittäin mielenkiintoinen kokemus. Toivottavasti pääsee toistekkin harjoittelemaan. Yhteensä pääsin laittamaan vainajaa kahdesti noiden viiden viikona aikana, hyvä niin sillä sitäkin pitää harjoitella. Muita asioita, joita pääsin noiden viikkojen aikana harjoittelemaan, oli mm. kanylointi, perushoito, lääkkeiden jakaminen/antaminen, i.v nesteiden valmistaminen/antaminen, kirjaaminen jne jne...
Lisäksi pääsin harjoittelun aikana useamman kerran potilaiden mukaan toisiin sairaaloihin, kun he kävivät mm. pään TT-kuvissa, röntgenissä yms. Sekin oli erittäin mielenkiintoista, sillä siinä pääsi käytännössä näkemään, esim. että miten pään TT-kuvat otetaan, kauanko siinä kestää jne.
HUHTIKUU
Huhtikuu meni suurimmalta osin edelleen harjoittelussa. Vain huhtikuun viimeinen viikko oli koulua, joskin varsin löysää sellaista, enimmäkseen ruotsia. Muutenkin oli tiedossa, että harjoittelun jälkeen koulu on enimmäkseen viimeisiin tentteihin valmistautumista ja kesäloman alun odottamista. Itselläni oli tosin hiukan poikkeava lukujärjestys, en muista mainitsinko aikaisemmissa kirjoituksissa että hain Metropolian järjestämälle kurssille, joka järjestetään Portugalissa. No, minut sitten hyväksyttiin mukaan, joten 28.4-10.5 olin portugalissa ICHCI-kurssilla (International Course of Health Care Issues). Kurssi oli erittäin mielenkiintoinen, ja siellä pääsi tutustumaan todella hienoihin ihmisiin. Matkan kohokohta oli toisella viikolla, kun pääsimme käymään paikallisessa koulukodissa/nuorisovankilassa, jossa tehtävämme oli pitää terveysvalistusta 10:lle nuorelle, iältään nuoret olivat 13-18-vuotiaita. Nuoret olivat erittäin yhteistyökykyisiä ja kiinnostuneita asioista joista kerroimme. Eräskin poika totesi että, hänelle oli suorastaan shokeeraavaa tajuta, että joku muukin, kun paikan henkilökunta, välittää heistä. Monet nuorista, eivät esimerkiksi tienneet, miksi he eiväit voisi syödä suklaata joka päivä. Heidän logiikkansa mukaan suklaa on hyvää, joten sitä voi syödä paljon.
Tuon kahden viikon aikana sain todella paljon uusia tuttavuuksia, ja olemme jatkaneet yhteydenpitoa myös matkan jälkeenkin. Toivottavasti kohtaamme vielä joskus porukalla. Kurssin kustannuksetkin olivat varsin kohtuulliset, itse kurssimaksu oli 150€ ja siihen sisältyi 90% kaikista ruuista mitä söimme, kaikki kuljetukset matkan aikana, majoitus... yms. Lennot piti maksaa itse, mutta lippujen hinnasta saamme takautuvasti 50%-80% takaisin, koska hanke on EU:n tukema. Tuon kurssin jälkeen pidin itse vielä "miniloman" ja lensin kolmeksi päiväksi Lontooseen.
TOUKOKUU
Toukokuu olikin sitten muutamia satunnaisia tunteja ja tenttejä lukuunottamatta sitä, että odoteltiin kesäloman alkua. On aika vaikea lukea tentteihin kun koulua ei ole juurikaan jäljellä ja ulkona paistaa aurinko. Sen huomasi sitten tuloksissa, patofysiologia meni kyllä läpi, mutta anatomia ei. Suureksi riemukseni ja yllätyksekseni pääsin ruotsista läpi, joten sitä ei tartte ajatella enää koko koulun aikana (oma ruotsin kielen taitoni rajoittuu siis siihen että osaan esitellä itseni, sanoa että "en puhu ruotsia" ja "puhu suomea"). No vihdoin ja viimein kesäloma sitten alkoi, ja koulun penkille palataan sitten joskus elokuun puolessa välissä. Sairaanhoitilla kun on, ainakin metropoliassa, kaikista lyhyimmät lomat.
Kesätöiden suhteenkin minua onnesti. Harjoitteluni oli vissiin sujunut ihan mukiinmenevästi, sillä sain sieltä lähes koko kesäksi töitä. Se on erittäin mukavaa, sillä sairaalassa pääsee kunnolla oppimaan tämän alan juttuja käytännössä. Lisäksi on mahdollista päästä mukaan sellaisiin toimenpiteisiin, mitä harjoittelun aikana ei välttämättä tullut esille.
Nyt voin sanoa suoraan, että kesän ajaksi tämä blogi vaikenee. Palaamme asiaan Elokuun puolenvälin jälkeen, jolloin pyrin taas kirjoittamaan tänne yhtä-aktiivisesti kuin alussa.
Oikein hyvää kesää kaikille!!
keskiviikko 16. tammikuuta 2013
Vapaata ja koulua.
Taas ollut pieni tauko kirjoittelussa. Tuntuu jotenkin turhalta kirjoittaa kun ei oikein ole mitään tapahtunut. Meillä oli tosiaan mukava 5 päivän mittainen vapaa, muutenkin kun katsoo lukkaria niin tammikuu on varsin helppoa kauraa. Ainakin tuntimäärällisesti. Huomenna (torstaina) on 4 tuntia anatomiaa, ja sen jälkeen virallisesti koulua on vasta ensi tiistaina, joskin itse joudun uusimaan maanantaina kaksi tenttiä, joten tiedossa on siis "vain" kolmen päivän mittainen viikonloppu.
Tänään päivä alkoi hiukan erillaisella opetuksella. Aamupäivä oli varattu kokonaan sähköoppia varten. Eikä kyseessä ollut normaali oppitunti, koska paikaksi oli merkitty auditorio ja samaan aikaan paikalla oli myös kaksi rinnakkaisluokkaamme. Kaikki ennusmerkit viittasivat siis siihen että tiedossa olisi tylsä luento. Ja sitä se olikin, joskin opettaja halusi välttämättä että kaikki kuuntelevat, joten hän kyseli vähän väliä satunnaisilta opiskelijoilta kysymyksiä, liittyen jollakin tapaa sähköön, atomeihin jne. Huomatkaa siis että tässä vaiheessa, siis ensimmäisten 2 tunnin aikana, ei käyty ollenkaan mitään asioita mitkä olisivat liittyneet hoitotyöhön, vain perus sähköoppia siitä että mitä sähkö on. Joten, yritin käyttää ajan mahdollisimman hyödyllisesti ja otin mukaan anatomian kirjan, jotta voisin lukea tenttiin luennon aikana. Valitettavasti tämä aikaisemmin mainitsemani kysymysruletti vaikeutti sitä, koska piti koko ajan olla tarkkana että koskeeko tämä kysymys mahdollisesti minua. No, eipä tullut kysymyksiä minulle tuon aamupäivän aikana, mutta eipä lukeminenkaan pahemmin edistynyt.
Jälkimmäiset 2 tuntia käsiteltiinkin sitten enemmänkin hoitotyössä käytettäviä sähkölaitteita ja niiden merkintöjä. Se olikin sitten mielenkiintoisempaa.
Iltapäivä sitten olikin vuorossa tämän kevään toinen teoriaosuus lääkehoitoa, ja aiheena oli tällä kertaa IV-nestehoito, jota tulemme myös harjoittelemaan laboraatio tunneilla muutaman viikon päästä. Ensi viikolla harjoittelemme myös kanylointia, eli pääsemme (jälleen kerran) tunkemaan toisiimme neuloja, tällä kertaa suoneen. Se on tärkeä taito, sillä maaliskuussa alkavassa sisätautipotilaan harjoittelussa se on yksi olennainen osa, ja olisi syytä hallita.
Ilta menikin sitten salibandy-treeneissä myllypurossa, joten eipä pahemmin vapaa-aikaa jäänyt, toisaalta onhan se mukava että on tekemistä.
Sen verran voisin vielä mainita itse elämisestä että lähetin Nordealle eilen hakemuksen opintolainaa varten. Ennen opintojani aikomuksenani oli että ei tarvitsisi lainaa ottaa, mutta koska töitä ei oikein ole toistaiseksi hirveästi ilmaantunut, ja rahallekkin olisi käyttöä, niin tässä vaiheessa ajattelin että otan 800€ lainaa, jolla toivottavasti selviää nyt sitten loppukevään. Kyllähän minulla siis työpaikka jo on, (teen keikkahommia paikallisessa vanhainkodissa) mutta työvuoroja ei vielä tälle kuulle ole siunaantunut kuin vasta yksi, joten vasta helmikuun lopussa alkaa todennäköisesti tulemaan hiukan parempaa palkkaa, koska helmikuulle olen jo saanut useampia työvuoroja.
Tänään päivä alkoi hiukan erillaisella opetuksella. Aamupäivä oli varattu kokonaan sähköoppia varten. Eikä kyseessä ollut normaali oppitunti, koska paikaksi oli merkitty auditorio ja samaan aikaan paikalla oli myös kaksi rinnakkaisluokkaamme. Kaikki ennusmerkit viittasivat siis siihen että tiedossa olisi tylsä luento. Ja sitä se olikin, joskin opettaja halusi välttämättä että kaikki kuuntelevat, joten hän kyseli vähän väliä satunnaisilta opiskelijoilta kysymyksiä, liittyen jollakin tapaa sähköön, atomeihin jne. Huomatkaa siis että tässä vaiheessa, siis ensimmäisten 2 tunnin aikana, ei käyty ollenkaan mitään asioita mitkä olisivat liittyneet hoitotyöhön, vain perus sähköoppia siitä että mitä sähkö on. Joten, yritin käyttää ajan mahdollisimman hyödyllisesti ja otin mukaan anatomian kirjan, jotta voisin lukea tenttiin luennon aikana. Valitettavasti tämä aikaisemmin mainitsemani kysymysruletti vaikeutti sitä, koska piti koko ajan olla tarkkana että koskeeko tämä kysymys mahdollisesti minua. No, eipä tullut kysymyksiä minulle tuon aamupäivän aikana, mutta eipä lukeminenkaan pahemmin edistynyt.
Jälkimmäiset 2 tuntia käsiteltiinkin sitten enemmänkin hoitotyössä käytettäviä sähkölaitteita ja niiden merkintöjä. Se olikin sitten mielenkiintoisempaa.
Iltapäivä sitten olikin vuorossa tämän kevään toinen teoriaosuus lääkehoitoa, ja aiheena oli tällä kertaa IV-nestehoito, jota tulemme myös harjoittelemaan laboraatio tunneilla muutaman viikon päästä. Ensi viikolla harjoittelemme myös kanylointia, eli pääsemme (jälleen kerran) tunkemaan toisiimme neuloja, tällä kertaa suoneen. Se on tärkeä taito, sillä maaliskuussa alkavassa sisätautipotilaan harjoittelussa se on yksi olennainen osa, ja olisi syytä hallita.
Ilta menikin sitten salibandy-treeneissä myllypurossa, joten eipä pahemmin vapaa-aikaa jäänyt, toisaalta onhan se mukava että on tekemistä.
Sen verran voisin vielä mainita itse elämisestä että lähetin Nordealle eilen hakemuksen opintolainaa varten. Ennen opintojani aikomuksenani oli että ei tarvitsisi lainaa ottaa, mutta koska töitä ei oikein ole toistaiseksi hirveästi ilmaantunut, ja rahallekkin olisi käyttöä, niin tässä vaiheessa ajattelin että otan 800€ lainaa, jolla toivottavasti selviää nyt sitten loppukevään. Kyllähän minulla siis työpaikka jo on, (teen keikkahommia paikallisessa vanhainkodissa) mutta työvuoroja ei vielä tälle kuulle ole siunaantunut kuin vasta yksi, joten vasta helmikuun lopussa alkaa todennäköisesti tulemaan hiukan parempaa palkkaa, koska helmikuulle olen jo saanut useampia työvuoroja.
Tunnisteet:
Anatomia,
helmikuu,
hoitotyö,
kanylointi,
maaliskuu,
Nordea,
opintolaina,
raha,
salibandy,
sisätautipotilas,
sähköoppi,
tauko,
työvuoro,
vanhainkoti,
vapaapäivä,
Viikonloppu
perjantai 11. tammikuuta 2013
5. päivän viikonloppu
Eilen oli sitten vuorossa tämän viikon ainoa pitkä päivä. Aamupäivä jatkettiin anatomian parissa, jossa jatkoimme ensin hermojen rakenteen parissa ja sen jälkeen keskityimme aivoihin ja niiden toimintaan/rakenteeseen. Anatomia 1:n kurssista viisastuneena valitsin nyt istumapaikkani luokan etuosasta, sillä kun syksyn ajan istuin takaosassa, huomasin että tunneilla keskittyminen on paljon vaikeampaa. Ja kun sain sitten vielä anatomian sekä patofysiologian tenteistä hylätyn, niin ajattelin nyt koittaa hiukan parantaa tulosta tälle vuodelle. Jos vaikka asiat jäisivät hiukan paremmin mieleen kun istuu hiukan edempänä.
Iltapäivällä aloitimme sitten täysin uuden aiheen, kliininen mikrobiologia ja kliiniset laboraatiotutkimukset. Mikrobiologiasta ei itselläni ole juurikaan tietoa ennestään, joten paha mennä sanomaan että minkälaista se tulee olemaan. Laboraatiotutkimukset sen sijaan kuulostivat erittäin mielenkiintoisilta. Seuraavan parin kuukauden aikana otamme toisiltamme näytteitä eri paikoista, mm. nielusta, silmäluomesta sekä laskimosta otamme verinäytteen. Kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta. Ensimmäinen iltapäivä ei paljon ihmeitä tarjonnut. Suurin osa ajasta meni kurssin sisällön ja tavoitteiden kertomiseen, sekä mikrobiologian historiaan perehtymiseen.
Onneksi päivä päättyi jo hiukan ennen puolta neljää, niin ehdin lähteä hyvissä ajoin kohti Metropolian Sofianlehdon kadun toimipistettä. Jossa minulla oli sovittu tapaaminen muutaman opettajan ja joidenkin eri alojen opiskelijoiden kanssa. Hain nimittäin Joulukuussa mukaan ICHCI 2-kurssille. Kurssi sisältää mm. 2 viikon matkan Portugaliin Toukokuussa, jossa suunnitelmissa olisi mm. tutustua muiden maiden oppilaisiin ja paikalliseen kulttuuriin. Mita tulee kustannuksiin, niin ei ole kyllä hinnalla pilattu matka. Lennot pitää varata ja maksaa aluksi itse, mutta kunhan säästää kaikki kuitit ja tositteet, niin matkakuluista saa myöhemmin 75% takaisin. Sen lisäksi ei tule muita maksuja kuin 150€ kurssimaksu, joka sisältää ruuat, majoituksen ja matkat Lissabonin ympäristössä, sillä suunnitelmissa on kierrellä hiukan pienemmissäkin kylissä. Ainoa miinuspuoli on se että matka ei omalla kohdallani ole vielä täysin varma, sillä matkalle hyväksytään oletuksena 5 opiskelijaa, ja hakijoita oli 8. Joten eilisessä tapaamisessa sovimme että opettajat koittavat kysellä, jos jollakin toisella järjestöllä olisi vajausta kurssipaikoissa, niin voisimme sitten lähteä, koska varsinainen kiintiö ei ylittyisi. Rahoitushan tulee siis EU:lta, joten koulun budjettia se ei veloita enempää, vaikka muutama ylimääräinen opiskelija mukana olisikin. Tapaaminen meni oikein mukavasti ja nyt vain jännityksellä odotellaan että toteutuuko matka vaiko ei.
Tämä päivä on sitten mennyt ihan vain rentoutuessa. Aamulla menin katsomaan uusimman bondin teatteriin, vielä kun se pyörii. Sen jälkeen shoppailin vielä hetken kaupungilla, jonka jälkeen päivä onkin kulunut siivouksen ja telkkarin katsomisen merkeissä. Vieläkin tuntuu liian hyvältä nämä pitkät vapaat, että ne voisivat olla totta. No, toisaalta kyllä tästä vapaa-ajasta pitää osa sitten käyttääkkin itsenäiseen opiskeluun. Esim. anatomian, fysiologian ja patofysiologian uusinta tentti on parin viikon päästä, ja siihen olisi syytä valmistautua, jos haluaa päästä läpi. Ja minä haluan.
Joten hyvää viikonloppua kaikille!
Iltapäivällä aloitimme sitten täysin uuden aiheen, kliininen mikrobiologia ja kliiniset laboraatiotutkimukset. Mikrobiologiasta ei itselläni ole juurikaan tietoa ennestään, joten paha mennä sanomaan että minkälaista se tulee olemaan. Laboraatiotutkimukset sen sijaan kuulostivat erittäin mielenkiintoisilta. Seuraavan parin kuukauden aikana otamme toisiltamme näytteitä eri paikoista, mm. nielusta, silmäluomesta sekä laskimosta otamme verinäytteen. Kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta. Ensimmäinen iltapäivä ei paljon ihmeitä tarjonnut. Suurin osa ajasta meni kurssin sisällön ja tavoitteiden kertomiseen, sekä mikrobiologian historiaan perehtymiseen.
Onneksi päivä päättyi jo hiukan ennen puolta neljää, niin ehdin lähteä hyvissä ajoin kohti Metropolian Sofianlehdon kadun toimipistettä. Jossa minulla oli sovittu tapaaminen muutaman opettajan ja joidenkin eri alojen opiskelijoiden kanssa. Hain nimittäin Joulukuussa mukaan ICHCI 2-kurssille. Kurssi sisältää mm. 2 viikon matkan Portugaliin Toukokuussa, jossa suunnitelmissa olisi mm. tutustua muiden maiden oppilaisiin ja paikalliseen kulttuuriin. Mita tulee kustannuksiin, niin ei ole kyllä hinnalla pilattu matka. Lennot pitää varata ja maksaa aluksi itse, mutta kunhan säästää kaikki kuitit ja tositteet, niin matkakuluista saa myöhemmin 75% takaisin. Sen lisäksi ei tule muita maksuja kuin 150€ kurssimaksu, joka sisältää ruuat, majoituksen ja matkat Lissabonin ympäristössä, sillä suunnitelmissa on kierrellä hiukan pienemmissäkin kylissä. Ainoa miinuspuoli on se että matka ei omalla kohdallani ole vielä täysin varma, sillä matkalle hyväksytään oletuksena 5 opiskelijaa, ja hakijoita oli 8. Joten eilisessä tapaamisessa sovimme että opettajat koittavat kysellä, jos jollakin toisella järjestöllä olisi vajausta kurssipaikoissa, niin voisimme sitten lähteä, koska varsinainen kiintiö ei ylittyisi. Rahoitushan tulee siis EU:lta, joten koulun budjettia se ei veloita enempää, vaikka muutama ylimääräinen opiskelija mukana olisikin. Tapaaminen meni oikein mukavasti ja nyt vain jännityksellä odotellaan että toteutuuko matka vaiko ei.
Tämä päivä on sitten mennyt ihan vain rentoutuessa. Aamulla menin katsomaan uusimman bondin teatteriin, vielä kun se pyörii. Sen jälkeen shoppailin vielä hetken kaupungilla, jonka jälkeen päivä onkin kulunut siivouksen ja telkkarin katsomisen merkeissä. Vieläkin tuntuu liian hyvältä nämä pitkät vapaat, että ne voisivat olla totta. No, toisaalta kyllä tästä vapaa-ajasta pitää osa sitten käyttääkkin itsenäiseen opiskeluun. Esim. anatomian, fysiologian ja patofysiologian uusinta tentti on parin viikon päästä, ja siihen olisi syytä valmistautua, jos haluaa päästä läpi. Ja minä haluan.
Joten hyvää viikonloppua kaikille!
keskiviikko 9. tammikuuta 2013
Here I am, once again!
No niin, nyt on sitten joululoma vietelty ja arki saatu käyntiin. Lomasta voisin mainita sen verran että se meni oikein mukavasti, tosin se loppui hiukan liian aikaisin, mutta sehän lomilla taitaa yleensä olla tapana. Olin etukäteen ajatellut että palaan sunnuntaina iltana takaisin kämpille, mutta sunnuntaina sitten selvisikin että meillä ei ole maanantaina tunteja, joten päätin jäädä porukoiden luokse vielä yhdeksi yöksi ja viettää viimeisen illan kavereiden kanssa pelaillen. Oli mukava päätös lomalle.
Maanantaina sitten vihdoin ja viimein sain raahattua itseni kämpille ja totesin että kaikki oli niinkuin lähtiessänikin. Lämpötila oli mittarin mukaan käynyt alimillaan 16 asteessa, huoneen sisällä, se taitaa olla alin lämpötila mitä olen mitannut koko syksyn aikana huoneessani, tosin muutaman viikon asumattomuus saattaa vaikuttaa asiaan. Sillä muutaman tunnin jälkeen lämpötila oli noussut jo 2-3 asteella, siitä 19,2 mitä se oli saapuessani.
Tiistaina alkoi koulu ja mikä olisikaan mukavampi tapa aloittaa uusi vuosi kun istua neljä tuntia anatomian tunnilla :) Tosin siinä olikin sitten päivän ainoat tunnit, joten ei ole kyllä aihetta valittaa. Muutenkin jos lukujärjestystämme on uskominen, niin tuntuu että tunteja on huisin paljon vähemmän kuin viime lukukaudella. Esimerkiksi tällä tietoa meillä on seuraavien muutaman kuukauden aikana kaksi tai kolme viikkoa jolloin koulua on kokonaiset viisi päivää, muuten joka viikkoa on vähintään yksi vapaapäivä, joskus useempikin. Elättelen toivetta että se antaisi inspiraatiota opiskella enemmän omalla ajalla, kuin aikaisemmin. Esimerkkinä voin mainita tämän ja ensi viikon. Huomenna on täysi päivä (8:30-15:45), mutta sen jälkeen seuraavan kerran koulua onkin vasta keskiviikkona ja torstaina, ja perjantai on taas vapaa.
Myös muitakin muutoksia on luvassa tälle vuodelle, sovin marraskuisen harjoittelupaikkani kanssa, että alan tehdä heille keikkahommia, joten lisätienestiäkin on luvassa, sillä jos joku ei tiennyt, niin voin kertoa että pelkillä Kelan tuilla ei koko kuukautta elellä. Täytyy vain pitää huoli että en tee liikaa tunteja että en joudu maksamaan Kelalle tukia takaisin.
Lisäksi olen jo pidemmän aikaa harkinnut että pääsisin jatkamaan harrastustani salibandyn parissa jossakin ihan oikeassa joukkueessa, ja nyt sitten lopulta sovin paikallisen joukkueen kanssa että pääsen heidän rinkiinsä mukaan, heiltä kun puuttuu toinen veska. Tänään on sitten ensimmäiset harjoitukset, saas nähdä miten tulee menemään, porukan taitotasosta ei ole oikeastaan minkäänlaista käryä, sen vain tiedän että viime kaudella pelasivat nelos divarissa ja täksi kaudeksi putosivat vitoseen.
Maanantaina sitten vihdoin ja viimein sain raahattua itseni kämpille ja totesin että kaikki oli niinkuin lähtiessänikin. Lämpötila oli mittarin mukaan käynyt alimillaan 16 asteessa, huoneen sisällä, se taitaa olla alin lämpötila mitä olen mitannut koko syksyn aikana huoneessani, tosin muutaman viikon asumattomuus saattaa vaikuttaa asiaan. Sillä muutaman tunnin jälkeen lämpötila oli noussut jo 2-3 asteella, siitä 19,2 mitä se oli saapuessani.
Tiistaina alkoi koulu ja mikä olisikaan mukavampi tapa aloittaa uusi vuosi kun istua neljä tuntia anatomian tunnilla :) Tosin siinä olikin sitten päivän ainoat tunnit, joten ei ole kyllä aihetta valittaa. Muutenkin jos lukujärjestystämme on uskominen, niin tuntuu että tunteja on huisin paljon vähemmän kuin viime lukukaudella. Esimerkiksi tällä tietoa meillä on seuraavien muutaman kuukauden aikana kaksi tai kolme viikkoa jolloin koulua on kokonaiset viisi päivää, muuten joka viikkoa on vähintään yksi vapaapäivä, joskus useempikin. Elättelen toivetta että se antaisi inspiraatiota opiskella enemmän omalla ajalla, kuin aikaisemmin. Esimerkkinä voin mainita tämän ja ensi viikon. Huomenna on täysi päivä (8:30-15:45), mutta sen jälkeen seuraavan kerran koulua onkin vasta keskiviikkona ja torstaina, ja perjantai on taas vapaa.
Myös muitakin muutoksia on luvassa tälle vuodelle, sovin marraskuisen harjoittelupaikkani kanssa, että alan tehdä heille keikkahommia, joten lisätienestiäkin on luvassa, sillä jos joku ei tiennyt, niin voin kertoa että pelkillä Kelan tuilla ei koko kuukautta elellä. Täytyy vain pitää huoli että en tee liikaa tunteja että en joudu maksamaan Kelalle tukia takaisin.
Lisäksi olen jo pidemmän aikaa harkinnut että pääsisin jatkamaan harrastustani salibandyn parissa jossakin ihan oikeassa joukkueessa, ja nyt sitten lopulta sovin paikallisen joukkueen kanssa että pääsen heidän rinkiinsä mukaan, heiltä kun puuttuu toinen veska. Tänään on sitten ensimmäiset harjoitukset, saas nähdä miten tulee menemään, porukan taitotasosta ei ole oikeastaan minkäänlaista käryä, sen vain tiedän että viime kaudella pelasivat nelos divarissa ja täksi kaudeksi putosivat vitoseen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)